Ostoskori

Ostoskorisi on tyhjä

Maatiaiskissa

Suomen suosituin kissarotu ei tietenkään ole rotu lainkaan: ihanien monimuotoisten maatiaisten juuret ovat syvällä suomalaisessa sydämessä, eikä vanhemmista aina ole edes kovin tarkkaa tietoa. Viiruhännät ja maitoparrat ovat satoja vuosia pitäneet aitat ja navetat vapaina pientuholaisista ja kehränneet tuvassa kilpaa emännän rukin kanssa.

Tietoja maatiaiskissasta

  • Alkuperämaa: Suomi
  • Koko: Vaihtelee pienestä kookkaaseen
  • Fyysiset ominaisuudet: Hoikasta ja hennosta rotevaan ja suhteellisen kookkaaseen, laaja vaihtelu geenien ja kasvuiän olosuhteiden mukaan.
  • Luonne: Yleensä fiksu, hyväntuulinen ja läheisyyshakuinen, joskus pentuiän kokemukset vaativat kuitenkin aikaa luottamuksen synnylle.

Minkälainen ihminen sopii maatiaiskissalle?

Rauhallinen, kärsivällinen ja rakastava omistaja on jokaisen kissan toive, ja maatiaiskissoille monista syistä usein todella tärkeä. Yhteispelin rakentaminen leikin, namien ja hentojen kosketusten kautta – kissan ehdoilla – on avain elämänmittaiseen rakkaussuhteeseen maatiaiskissan kanssa. Joskus ennen aikojaan emosta erilleen joutuneet kissat tarvitsevat erityishuomiota pitkälle aikuisuuteen, ja niillä voi olla monenlaisia käytösongelmia, joita on viisasta selvitellä kokeneen eläintenkouluttajan kanssa. Onneksi moni maatiainen tulee myös ihan kelpo olosuhteista ja tanssahtelee kirkassilmäisenä, reippaana 14-viikkoisena uuteen omaan kotiinsa.

Maatiaiskissan ulkomuoto

Postikorteissa ja lastenkirjoissa suomalainen maatiaiskissa on kuvattu yleensä harmaaraidallisena, ja se on edelleen hyvin yleinen väritys. Samoin kiiltävä musta ja musta erilaisin valkoisin merkein ovat klassisia värejä. Nykykotikissojen geneettinen tausta on melko monenkirjava, ja niissä esiintyvätkin lähes kaikki rotukissojen värit ja turkinlaadut. Maatiaiskissan koko voi olla melkein mitä vain siron sutjakkaasta vahvaluisen rotevaan – kissan vanhempien tunteminen voi auttaa arvioimaan pennun tulevaa habitusta.

Maatiaiskissan luonne ja mentaliteetti

Luonne on se asia, johon elämän varhaisvaiheet vaikuttavat huomattavasti. Monen sukupolven ajan hyvin hoidettu maatiaiskissalinja tuottaa todennäköisimmin itsevarmoja ja rauhallisia yksilöitä – juuri sellaisia, joita me moni muistamme lapsuudestamme: tulivat ystävällisesti lastakin vähän puskemaan, leikkivät vähäsen, kuin toisen mieliksi. Osallistuivat aamukahvin nauttimiseen ja torkkuivat lämpimässä paikassa – ilman muuta uuninpankolla, jos sellainen oli.

Maatiaiskissan terveys

Terveyteen pätee sama kuin henkiseen puoleen, kovat lähtökohdat voivat aiheuttaa hankaluuksia pitkin ikää. Toisaalta maatiaiset eivät kärsi ylijalostuksesta, ja niiden geneettinen pohja voi olla hyvinkin laaja – tai sitten ei: monet villit kissapopulaatiot ovat erittäin sisäsiittoisia, ja niissä esiintyy vakavia terveysongelmia. Käytännössä yleisimmät vaivat ovat samoja kuin kaikilla kissoilla: hampaita pitää hoitaa, virtsatiet voivat vaivata varsinkin liian vähän juovia kissoja, ja vanhemmiten nivelet alkavat usein vaivata.

Mistä maatiaiskissan voi hankkia?

Nykyisin moni maatiainen löytää oman kotinsa eläinsuojeluyhdistysten kautta. Villi ja vapaasti lisääntymään houkutteleva kissanelämä on näillä leveysasteilla ja nykyisinä autoistuneina aikoina entistäkin vaarallisempaa. Siksi kaikkien kissojen sterilointia ja sisäelämää suositellaan vahvasti. Siitä huolimatta eläinsuojat ovat usein kodittomia kulkijoita täynnä – ja sieltä kiinnostuneiden kannattaakin omaa maatiaistaan lähteä etsimään. Niiden kautta ilmoittavat pennuista myös monet kotikissansa jälkeläisille kotia etsivät. Maatiaiskissan hinta löytöeläintaloissa on yleensä noin 200–400 €.

Etkö ole vielä kanta-asiakas?

Kanta-asiakkaana saat käyttöösi kuukausittain vaihtuvat kantistarjoukset! Lisäksi kuitit ja suosikkiostokset pysyvät tallessa omilla sivuillasi!

Eläintenkouluttaja Janica Raudasoja
Eläintenkouluttaja Janica Raudasoja
Janica on eläinalan moniosaaja, jolla on alalta noin 20 vuoden työkokemus ja lukuisia alan tutkintoja. Hän on valmistunut mm. eläintenhoitajaksi ja eläintenkouluttajaksi (AT + EAT), sekä käyttäytymisanalyyttisen eläinkoulutuksen asiantuntijaksi Tampereen yliopistosta. Hän on erikoistunut erityisesti ongelmakäyttäytymisen hoitoon, valjakkokoiriin, hoitotoimenpiteisiin, eläinten ruokintaan, eläintarhaeläimiin, mainoskuvauksiin ja sujuvaan arkeen. Työssään Janica kokee erityisen tärkeäksi, että koulutushetket ovat iloisia ja turvallisia sekä ihmisille että eläimille.
Kysy meiltä!